keskiviikko 23. toukokuuta 2012

kituvankurjenkylkenä


sydän hypähtelee tuonne kurkkuun tai kitalakeen väräjämään, vaik toisessa äärilaidassa tunnen elämänhallinnan langat tai ohjaimet wtf ihan sama megalol käsissäni selkeämpinä kuin moneen kuumotuskuukauteen. kuvalla ei oo mitään pointtia, musta on söpöä että kookoksen seinämässä on selkeä puu. 



kulutin erään aamupäivän lopettamalla akvaariollisen kaloja (haluan nyt tupakan mut keuhkoni ovat todennäköisesti sentin viipaleina myttynä jonkin ontelon pohjalla allergian takia) kun niiden asunto hajosi. tunsin itseni ääliöksi pyytäessäni vinkuen anteeksi jokaiselta ennen pään irti saksimista. yks kiehtova välihuomio; oikeaoppisesti niitä lopetettaessa on tarkoituksena katkaista kalan kaula. ilmeisesti niillä on jonkun mielestä kaula. seitsemän niistä oli liian suuria ja vahvoja tee-se-itse-joukkomurhavälineistölleni, lahjoitin heidät jättiläisakvaarioon 20päisen parven jatkeeksi.

anteeksi, mutta eläimet ovat minusta helvetin paljon kiinnostavampi juttu kuin päivän asu tai mitä ostin tänään-postaus. nyt kun tuli puheeksi: päivän asuni on 14sekunnissa valittu pino kangaskappaleita, jotka ovat juridisesti soveliaita julkisille paikoille. ostan halpoja ja nopeasti rikki meneviä tavaroita. kirjoitan tätä postausta nyt oltuani hereillä vartin verran, josta 10 minuuttia olen kuluttanut törmäilemällä keittiössä esineisiin allergian muurattua rähmäiset kosteat silmäni umpeen ja pyrkinyt koskettelemaan kahvinkeittelyssä tarvittavia välineitä asiaan kuuluvassa järjestyksessä, päämääränäni olla kaatamatta hiutalemaisia/pienirakenteisia elintarvikkeita päälleni tai lattialle. pyhimpänä tarkoituksena tällä kaikella on juoda jotain kofeiinipitoista nestettä satuttamatta itseään tai muita ennen kuin tarvittavat 10 desiä on tullut täyteen.

pidän itselleni peukkuja, mullon tänään työhaastattelu hullujenhuoneelle ja sinne mä tahdon aivan riittävän vittu paljon. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

JOTENKIN

Oma valokuva
kroonisesti jämähtänyt norsunvittu-autistihatuksi. en tuu kaikkien kanssa toimeen, vaan näyttelen tarvittaessa helposti lähestyttävää ja miellyttävää olentoa. ulkoilmatapahtumissa pitää mun mielestä saada tupakoida. blogilla ei ole keskeistä ideaa, kunhan oksennan tänne jotain silloin tällöin. työkseni hoivaan ja kylvetän organismeja, joiden spyyke ei ollut yhtä kestävää materiaalia kuin elämä. kuvat oon ite ottanu!! joskus käytän liikaa huutomerkkejä.

Lukijat