liemiqtio

Kuinka upea vapauden tunne. Äiti lähti neljä tuntia sitten Jordaniaan. Mulla on kontollani 16-vuotias kädetön ja yhteistyötaidoton veli, se on niin sotkuinen tyyppi että mua vituttaa jo etukäteen se miten hirveään kuntoon se pystyy sotkemaan koko asunnon, ja mun siivousinto on olematon koska mun leipätyö on aika siivoamiskeskeistä, sit kun oon 13 tuntia päivässä koulussatöissä, voin kuvitella miten ilahduttavaa on niiden päivien jälkeen hoitaa kotiympäristönikin asumiskelpoiseksi.

Avustettavani on ihan miellyttävä, mutta se on harmillisen rasistinen. Kuullessaan maahanmuuttajien ääniä, sen neekerit vittuun-vaihde kytkeytyy onlinetilaan, enkä ole innostunut jakamaan sen raivostuttavia näkemyksiä samoista asioista uudelleen ja uudelleen. Vaikka sen näkökulma ei kosketa mua niin syvältä että mulle tulisi mieleenkään avata suutani tai tukkia sen, eikä se toisaalta olisi kenenkään kannalta mitenkään edistävää.

Olen parin päivän aikana nörttiytynyt hirveää vauhtia, opetellut mm. html-koodaamisen alkeet. Mulla ja Venlalla syntyy ajoittain mielenkiintoa yhteisiin etäprojekteihin, siis sellaisiin jotka pystyy kyhäämään internetin välityksellä, tämä vastikään pulpahtanut proggis vaatii sen että opettelen em. taidon. Nämä tällaiset on tosi mukavia, mulle ehkä vähän aivotnarikkaankeskitynsinänsätyhjänpäiväisiinasioihin-ajanvietettä, nollausta samaan tapaan kuin järkyttävien perseiden vetäminen perjantai-iltaisin.Etenkin nyt semmoiset tuntuu kivalle, kun tää muuttoasia aiheuttaa aiempaa voimakkaampaa stressiä. En muista ennen olleeni sellaisessa tilanteessa, että joku stressitekijä aiheuttaisi unettomuutta, nyt saatan herätä kolmelta aamulla nimettömään kuumotukseen ja torkahdella muutaman tunnin siihen saakka, kunnes herätyskello alkaa soida kuudelta. Tai sitten käpylisäkkeessäni on mennyt jotain rikki.